Elokuun kalenterilehdellä Leslie Desmond sanoo:
"Yes has no meaning if no is not an option."
Leslie Desmond on elämäni toinen hevostaito-osaaja, hevosfilosofi, kenen oppeihin olen päässyt tutustumaan. Muistan hyvin, kuinka silloin 90-luvulla olin oman matkani alussa. Taisin jopa sanoa ääneen jotenkin - täähän on ihan yksinkertaista ja helppoa.
Ja siltähän tosiaan loistavien hevosihmisten työ näyttää, helpolta. Kaikki sujuu, hevonen on pehmeänä innolla mukana. Draama on poissa. Sitä voi harhautua olettamaan, että eihän tää ole sen kummempaa....
Myöhemmin ja vielä edelleen pidän Leslietä yhtenä tämän aikamme parhaista hevosihmisistä, ja eittämättä parhaana näkemänäni ajoituksen mestarina.
https://lesliedesmond.com/
Mutta miksi on niin tärkeää antaa hevoselle mahdollisuus sanoa EI?
Hevostaito on ihan älyttömän voimakasta. Kun ihminen alkaa ymmärtää kuinka hevonen ajattelee ja miten vuorovaikutus syntyy, seuraa toimijan eettinen vastuu. Miten tätä tietoa ja taitoa toteutan kummankin osapuolen yhteiseksi hyväksi? Miten vältän manipuloimisen?
Onko hevonen minulle orja vai ystävä?
Mikään ei ole niin surullista kuin tavata hevosorja, joka on menettänyt itsensä ja vain palvelee. Tarkoitan, että hevosen tapa on hakeutua sopuun. Vaikka olosuhde olisi mikä on, jopa kauhea, suurin osa hevosista hakeutuu itse kohti sopua. Sopeutuu, oppii pysymään hengissä. Ja ihminen harhautuu luulemaan, että onpas helppoa.....
Sopeutumiskyky, hevosen lajinomainen ominaisuus on hyödyttänyt ihmiskuntaa käsittämättömällä tavalla.
Nykyään ainakin Suomessa hevosen asema on yhä vaan enemmän vapaa-ajan harrastuskumppani tai lemmikki. Mutta vaikka hevonen on harrastuskumppani, se ei ole väline. Vaikka hevonen on lemmikki se ei ole lelu. Hevosen luonto on edelleen sama. Se sopeutuu, ja vastuu on ihmisellä.
Ja kun suhde kasvaa ystävyydeksi, ei mikään ole niin ihana kuin hevosystävä, omanlaisensa, arvokas juuri sellaisena kuin se on.
Teksti: Päivi Peusa
